"Tartalmas napod volt."

Pitäs varmaan kirjotella tännekin jotain, kun ei oo tänään kummempaakaan ohjelmaa. Opiskelusuunnitelmat on taas menneet enemmän kuin putkeen, kun tänään missasin suunnittelemistani neljästä luennosta kolme - yhden siksi, että en löytänyt luentosalia, kaksi siksi että opettaja ei tullut paikalle. Hyvin käytetty päivä, kiitos. Lähetinkin sit kotiinpäästyäni sähköpostia kyseiselle opettajalle: vastaus tuli samana iltana (!?), ja kah, kyseinen lehtori onkin parastaikaa Suomessa! Mistä tuli mieleeni, että mun unkarinope täällä tuntee mun unkarinopeni Suomessa. Ai miten niin on pienet nää fennougristipiirit.

Tunneilla istumisen sijaan kävin hakemassa itselleni kirjastokortin ja rekisteröitymässä yliopiston kirjastoon. Lisäksi sain lipukkeen, jolla voin matkustaa Szegedin paikallisliikenteessä mielin määrin ilmaiseksi, sekä printatun A4-paperin, jota mun ilmeisesti aina täytyy kantaa mukana, jotta toi liikennelipuke ois validi. Ootteko te nyt oikeesti niin köyhiä, ettette voi antaa kunnollisia opiskelijakortteja vaihtareille, joiden pitää sit kantaa kuukausikaupalla mukanaan jotain hikistä paperia, joka pysyy varmaan tosi freesinä laukunpohjalla nuhjaantuessaan. Bitches plz. No täytyy varmaan käydä kyselemässä aiheesta vielä tuolta kv-toimistosta. Oonkohan muuten ainoa, jonka mielestä on vähän omituista ja holhoavaa, että meidän pitää lähettää lukujärjestyksemme tuonne kv-toimistoon? Tuleekohan sit sanomista, jos on liian vähän tunteja viikossa? Tai liikaa? Hä?

Joku honostoopeli myy kurpitsoja, viikunoita ja milloin mitäkin möllyköitä ikkunalaudallaan. En oo vielä uskaltautunut ostamaan. Sen sijaan kävin eilen ekaa kertaa torilla. Niitä on täällä kai useampikin, mut lähin (ja isoin?) on Mars téri piac. Olin aivan huumaantunut siitä, miten paljon oli kaikkia hetelmiä ja vihanneksia ja miten halpoja. Ei siinä suomalaisen tarvii paljon senttejä laskeskella kun käytännössä kaikki maksaa 0,5-1 euroa kilolta. Ja ajatus siitä, että saan lähitorilta kotimaisia viinirypäleitä, ei varmaan koskaan lakkaa ilahduttamasta mua. Terveisin rehuhullu.

"Pitääkö sinun salata seksuaalinen suuntautumisesi työpaikallasi?" T. Joku EU-pulju

Lopuksi muutama huomio kielestä. Pystyn seuraamaan selkeästi artikuloituja unkarinkielisiä luentoja omaan alaani liittyvistä aiheista melko ongelmitta. Samoin pystyn sanakirjaa selailematta lukemaan Metropol-lehdestä kaksisivuisen jutun unenpuutteen vaikutuksesta opiskelusuorituksiin. Mutta kun kaupassa myyjä kysyy yllättäen, että tarviinko kassia tai omistanko kyseisen puljun kanta-asiakaskorttia, saatan olla aivan pihalla. Näihin reagointi toivon mukaan sujuvoituu ajan kanssa samoja kysymyksiä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen kuunnellessa. Sitä odotellessa iloitsen aina suoritettuani onnistuneen small talk -tuokion paikallisella kielellä tai ymmärrettyäni kämppiksen repliikit ensi kuulemalta.