Sade on ropissut kattoikkunaani koko aamun, mutta melkeen koko viime viikon oli vaan tosi lämmin, ja jos puut eivät olisi vielä osittain lehdettömiä, olisin erehtynyt luulemaan (Suomen) kesän jo koittaneen. Haahuiltiin paljon ympäri kaupunkia, kiivettiin läheiseen vesitorniin, joka oli kerrankin yleisölle auki, syötiin jäätelöä puistossa suoraan paketista kymmeneltä illalla. Hyviä päiviä ja ihmisiä.
Széchenyi térillä on jotain kukkivia puita, jonka lajista mulla ei oo mitään käsitystä. Kukat on vähintään mun nyrkkini kokoisia, vaaleanpunaisia ja taivaallisen tuoksuisia. Voisin kyl viettää kaikki keväät täällä Unkarissa!
Lämpimissä illoissa liikkuu paljon ihmisiä, ja kaupunki tuntuu elävämmältä kuin aikoihin. Ihanat nuoret katusoittajatkin jaksoivat jammailla illan jo hämärtyessä.
Löydettiin D:n talon sisäpiha ja paistateltiin päivää lintujen livertäessä.
Mutta nyt sateen ropsuttaessa ja uuden kouluviikon alkaessa mua kutsuvat vain läksyt ja rästitehtävät. Iloista alkavaa viikkoa kaikille!
 |
| Udmurtin yksinkertaisen menneen ajan harjoittelua |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti